Yhä useampi yritys osaa jo kysyä ison kysymyksen. Miten murros vaikuttaa meihin? Ei pelkästään markkinointiin, asiakaspalveluun tai tuotekehitykseen, vaan miten meidän asiakkaiden ja sidosryhmien käyttäytyminen muuttuu?

Ymmärrys digitalisoitumisessa ”käyttäytymistieteenä” (onko se sama kuin behavioral science – Brian Solis?) leviää kovaa vauhtia. Yritykset huomaavat muutoksia paitsi verkkosivuillaan, myös kuluttajapalautteessa ja ennen kaikkea liiketoiminnassaan. Aika moni yritys on myös tulokseltaan pakkasella. Raportoidaan, että aika on huono, mutta mitäpä jos kysymys on suuremmasta muutoksesta? Mitä jos mainostajat eivät palaakaan televisioon? Lue hyvä artikkeli aiheesta tästä.

Yritämme mallintaa, kuvata ja benchmarkata digitalisoitumisen vaikutuksia eri yrityksille. Palvelut, media, musiikki ja pelit ovat ekosysteemeissä jo niin pitkällä, että vaikutuksia vähittäiskauppaan, sanomalehtiin, jne. pystyy jo analysoimaan ja arvailemaan tulevaa. Tulevaisuuden arvaaminen onkin muuten kova pala suomalaiselle johtajalle. Täällä on totuttu tekemään asiakaskysely ja ehkä vähän muuttamaan tarjoamia. Ollaan muka asiakaslähtöisiä. Mitä kun asiakkaiden käytös tai kilpailuympäristö muuttuu radikaalisti?

Kuinka suuri muutos voi olla? Käytän aina seuraavaa esimerkkiä. Millainen puhelimesi oli viisi vuotta sitten? Iphone oli kai juuri lanseerattu. Suurimmalla oli puhelin jolla pystyi soittamaan, tekstaamaan ja lukemaan sähköpostit. Mieti mitä nyt teet puhelimella. Mitä voisit tehdä ja mihin puhelin kykenisi viiden vuoden kuluttua? Sanovat digitalisoitumisen vain nopeutuvan.

Aikoinaan tutkimusten mukaan kännykkä oli turha kapistus. Tabletteja ei tarvittu, ipadistä manattiin Applen seuraavaa suurta virhettä. Nyt kosketusnäyttöjen puhutaan muuttaneen vaikkapa aikakausilehdet tai koko median rakenteita lopullisesti.

Suomalaisille on kova pala luopua kanavista. Internet ei ole yksittäinen kanava, internetin käyttö puhelimella ei ole erillinen kanava, eikä jakelua voi enää kontrolloida. Siirrymme kanavista yhteisöihin, ekosysteemeihin ja uudenlaisiin liiketoimintamalleihin. Itseäni kiehtoo kovasti ”one brand, multible business models” kuten Nike, Amazon, Google, Apple jne. tekee. Myydään kaikkea relevanttia omissa ekosysteemeissä. Hankitaan tuotteet ja palvelut verkostosta.

Internet on yksi kanava. Se on META-alusta kuten joku hyvin verkossa sanoi. Alusta joka imee kuvaa, ääntä, tekstiä ja käyttäjiä. Voisi siis ennustaa suurempien yhteisöpohjaisten portaalien paluuta aivan erilaisena. Suomessa on aika monta yritystä, joilla on yhteisölliset juuret. Mitähän kaikkea ne keksivät? Kaasua olisi syytä painaa ja kunnolla. Ihan vaan ettei lähde matto alta. Kaikki liiketoimintaa seuraavat ymmärtävät että kun esim. Stockmann tai MTV3 valahtavat tappiolle, niiden kyky investoida ja kehittää laskee. Tulevaisuus ei ole enää omissa käsissä, vaan on pakko valita tuskallinen juustohöyläämisen tie. Ethän sinä halua sille polulle? Luuletko tosiaan ettei tämä sinua kosketa?